Suomalaiset rakastavat festivaaleja, ja niitä järjestetään yllättävien teemojen ympäriltä ja erikoisissa paikoissa. Kaikkein tunnetuin Suomi on toki kuuluisista, suurista festivaaleistaan, kuten Savonlinnan Oopperajuhlista tai Ruisrockista, mutta myös monilla pienemmillä tapahtumilla on oma vakiintunut kansainvälinenkin kävijäkuntansa. Suomalaisessa festivaalikulttuurissa yhdistyvät usein erityisellä tavalla luonto ja kulttuuri.

Tässä artikkelissa esitellään kolme suomalaista festivaalia, jotka kaikki poikkeavat toisistaan, mutta joilla kaikilla on jotain merkittävää annettavaa suomalaisten festivaalien kentässä. Toivottavasti välittyy jotain näiden festivaalien ainutlaatuisesta ilmapiiristä ja houkuttaa lukijan vierailemaan myös sellaisilla festivaaleilla, joista hän ei aikaisemmin ole kuullutkaan tai jotka eivät tunnu ensisilmäyksellä kuuluvan omien kiinnostuksien piiriin.

Sodankylän elokuvajuhlat

Sodankylän elokuvajuhlat on tapahtuma, jota sinne kerran päässyt ei voi unohtaa. Elokuvien ystävät kohtaavat Sodankylässä yöttömässä yössä. Tiivis ohjelma mahdollistaa elokuvien katsomisen vuorokauden ympäri, ja teoksista käytävät kiihkeät keskustelut niin viralliseen ohjelmaan kuuluvissa paneeleissa kuin baareissakin nostattavat tunnelmaa entisestään. Jopa hyttyset tuntuvat kuuluvan osana festivaalin ainutlaatuiseen tunnelmaan.

Yöttömän yön elokuvajuhlilla on todella pitkät perinteet. Ensimmäiset juhlat järjestettiin jo vuonna 1986 ja festivaalin perustajäseninä toimivat elokuvaohjaajat Mika ja Aki Kaurismäki sekä Anssi Mänttäri. Lisäksi toiminnassa on ollut mukana Sodankylän kaupunki. Festivaalin toimintaa johti alusta asti aina vuoteen 2014 legendaarinen elokuvatietäjä Peter von Bagh, jonka suurissa saappaissa festivaalin johtajana on hänen kuolemansa jälkeen jatkanut ansiokkaasti Timo Malmi.

Mikä Sodankylässä viehättää?

Asiaan vihkiytymätön saattaa ihmetellä, miten olemattoman pieni paikkakunta kaukana Suomen Lapissa pystyy houkuttelemaan suurin joukoin tunnettuja ohjaajia ja näyttelijöitä sekä valtaisan elokuvayleisön Pohjolan perukoille vuosi vuoden jälkeen niin, että monet alan suuret nimet eivät mistään hinnasta jättäisi Sodankylän elokuvajuhlia väliin.

Tätä on vierailta myös kysytty, ja vastauksissa on noussut esille kaksi merkittävää seikkaa.

  • Nämä elokuvajuhlat todella juhlivat itse teoksia. Keskeistä ei ole kaikki se kaupallinen hyörinä elokuvan liepeillä, vaan Sodankylässä todella keskitytään elokuvaan.
  • Nämä elokuvajuhlat ovat tasa-arvoiset. Yleisössä istuvat rinnakkain niin kuuluisat näyttelijät, kaukaa maailmalta saapuneet elokuvafriikit kuin Sodankylän koulujen keittäjätkin, ja paneeleissa keskustelevat tuotannostaan huipulla olevat ohjaajat yhdessä aloittelevien elokuvantekijöiden kanssa.

Kuhmon kamarimusiikkijuhlat

Sodankylän elokuvajuhlien tapaan Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla on epätodennäköinen menestyskonsepti, josta on kuitenkin muodostunut todellinen suurmenestys omalla sarallaan. Sodankylän tavoin Kuhmo on piskuinen paikkakunta kaukana pohjoisessa, melko huonojen kulkuyhteyksien päässä. Se on paikka, jota kukaan ei tuntenut, ennen kuin Kamarimusiikkijuhlat tekivät siitä kuuluisan musiikkipiireissä kaikkialla maailmassa.

Kuhmossa yhdistyy ihastuttava, puhdas luonto taiturimaisesti esitettyyn kamarimusiikkiin ja välittömään tunnelmaan. Esityspaikat ovat kasvaneet festivaalin menestyksen myötä ja onpa Kuhmoon jopa rakennettu oikein konserttitalokin, mutta välittömästä tunnelmasta ei ole jouduttu tinkimään. Alkuaikojen intiimeissä kouluissa ja kirkoissa soitettujen konserttien tunnelma on tallessa, vaikka iso osa esityksistä soitetaankin nyt oikeassa konserttisalissa. Ainutlaatuiseen tunnelmaan vaikuttavat pohjoisen valoisat yöt ja uskomattoman kaunis järviluonto.

Kun festivaali perustettiin Kuhmoon vuonna 1970, sen perustajalla, sellisti Seppo Kimasella oli huhtikuussa vain ajatus muusikkojen koulutustapahtumasta ja festivaalista keskellä suomalaista luontoa, ja heinäkuussa festivaali toteutui ensimmäisen kerran hyvin pitkälti talkoovoimin. Talkoot ovat edelleen keskeinen osa Kuhmon ainutlaatuista henkeä, kuten myös se, että monet taiteilijat ja festivaalivieraat majoitetaan kuhmolaisiin koteihin ja kesämökkeihin.

Kuhmo kutsuu vuodesta toiseen uskolliset muusikkonsa ja yleisönsä maailman ääristä asti. Sen mestariluokat ja leirit ovat arvostettuja koulutustapahtumia ja yleisö saa nauttia haltioituneesta, korkeatasoisesta musiikista kymmenissä konserteissa. Musiikin opiskelijoille Kuhmo on erittäin merkittävä tilaisuus luoda kontakteja ja osoittaa kykynsä kansainvälisesti merkittävän yleisön edessä.

Ruisrock

Ruisrock on Turun Ruissalossa joka kesä järjestettävä suuri rockfestivaali, jonka esiintyjiin kuuluvat monet huippunimet niin maailmalta kuin kotimaastakin. Festivaali on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rockfestivaali, ja tulevana kesänä se on järjestyksessään 48. kertaa. Moni suomalainen artisti muistelee lämmöllä ensimmäistä keikkaansa Ruisrockissa ja pitää hyvänä suosionsa kasvun mittarina sitä, kun on ensimmäistä kertaa päässyt esiintymään tapahtuman päälavalle. Erityisen suuri kunnia on saada olla päälavalla illan viimeinen esiintyjä.

Suureksi tapahtumaksi, johon vuonna 2016 festivaaleihin osallistui 100 000 kävijää, Ruisrock on onnistunut säilyttämään jotain alkuaikojensa intiimiydestä. Festivaalialue ei ole kovin suuri. Kun se vielä jakaantuu päälavan ja pikkulavan kesken, syntyy esiintyjien ja yleisön välille erityinen, tiivis kontakti. Myös perinteiset teltta- ja koulumajoitusmahdollisuudet lisäävät Ruisrockin ainutlaatuista, intiimiä viehätystä, samoin kuin se, että festivaaliyleisö saapuu paikalla ja poistuu sieltä suurina yhtenäisinä, vaeltavina laumoina.

Luonnon ei arvaisi esittävän suurta roolia rockfestivaaleilla, mutta Ruissalossa luonnolla todella on oma osansa festivaalin tunnelman luojana. Parhaiten tämä tulee esiin silloin, kun sää oikein suorii festivaalia ja aurinko porottaa täydeltä terältä. Festivaalikenttien vierellä avautuva meri tarjoaa tuolloin vieraille ja esiintyjille mahdollisuuden sukeltaa konserttien välillä viileisiin aaltoihin ja nauttia Suomen kesästä aivan erityisellä tavalla. Aivan oman tunnelmansa luovat festivaalien päälavan ohi lipuvat suuret laivat.